Mitä voimme oppia Suomen sisällissodasta?

Sunnuntai 8.4.2018 klo 12:31 - Petri Jussila


Petri Jussila -in memoriam 
16.4.1968 -1.4.2018

Tämä kirjoitus jäi Petrin viimeiseksi tekstiksi, joka hänen oli tarkoitus julkaista heti huhtikuun alussa. 
Aihe oli Petrin mielestä tärkeä, ja hän oli monipuolisesti perehtynyt kirjoituksen teemoihin. Julkaisemme tekstin postuumina, kunnioittaaksemme Petrin muistoa.

Petrin omaiset

Suomessa oli sata vuotta sitten sisällissota, jossa oli vastakkain porvarillisen hallituksen valkoiset joukot sekä työväenliikkeen radikaalien muodostamat punaiset. Suomen sisällissota oli poikkeuksellisen julma konflikti. Siinä kuoli lähes 37 000 ihmistä, joista noin 27 000 oli punaisia, reilut 5 000 valkoisia ja loput puolueettomia. Sekä punaiset että valkoiset syyllistyivät sisällissodan aikana lukuisiin julmuuksiin ja suoranaiseen terroriinkin, mutta erityisesti valkoisten kenttäoikeuksien toiminta sodan jälkiselvittelyissä oli varsin mielivaltaista. Sodan voittaneiden valkoisten ylläpitämät vankileirit olivat myös laajuudessaan ja epäinhimillisine käytäntöineen tuonkin ajan mittapuussa poikkeuksellisen julma ratkaisu. Toisaalta suomalaisen yhteiskunnan nopea eheytyminen sodan jälkeen oli melkoinen ihme. Taustalla oli demokraattiset uudistukset ja viisas yhteiskuntapolitiikka, minkä takia talvisotaan lähti valtaosa kommunisteistakin.

Tämän muistovuoden aikana sisällissodasta on keskusteltu paljon ja monipuolisesti. Muutenkin kyseessä on yksi Suomen historian tutkituimmista tapahtumista. Vaikka kaikki mahdolliset näkökulmat ja yksityiskohdat eivät nouse koskaan esille, niin mitään erityisiä myyttejä tai piilottelua tähän traagiseen ja julmaan sotaan tuskin enää liittyy. Sen sijaan voidaan yrittää miettiä, mitä sisällissodasta voidaan oppia, vaikkakin tällainen tehtävä on tietysti erittäin vaikea.  

Historia ei tietysti koskaan toistu täysin samankaltaisena, mutta analogioita eri ilmiöiden ja tapahtumien välillä voi yrittää löytää, jolloin historiasta oppiminen voi olla mahdollista. Sadan vuoden aikana tapahtunut muutos on varsin suuri ja dramaattinen. Nykyinen Suomi on vauras demokratia ja hyvinvointivaltio, kun maamme vielä sisällissodan aikoihin oli köyhä luokkayhteiskunta, jossa vallitsivat vielä pitkälle sääty-yhteiskunnan epädemokraattiset rakenteet ja asenteet. Toisaalta viime vuosien finanssikriisin käynnistämän huonon talouskasvun aikana poliittiset ristiriidat ovat kärjistyneet, joka on näkynyt myös vihapuheen ja vihakirjoittelun yleistymisenä.  Viime vuosien aikana myös yhteiskuntaryhmien väliset erot ovat alkaneet taas kasvaa ja paluu luokkayhteiskuntaan uhkaa Suomea.

Suomen sisällissodan kaltaisista tapahtumista voidaan ammentaa joitakin asioita nykypäivän ratkaisujen tueksi. Jos ja kun tilanteiden kärjistyminen konflikteiksi halutaan estää, niin politiikassa kannattaa olla harkitsevainen ja rakentavaa eikä populistinen ja tilanteita kärjistävä. Yhteiskunnallisten ratkaisujen tavoitteena pitää olla mahdollisimman monen – parhaassa tapauksessa kaikkien – hyvinvoinnin lisääminen, eikä mitään ihmisiä ja yhteisöjä kannata asettaa kohtuuttoman vaikeaan asemaan. Vihapuheesta ja vihakirjoittelusta pitäisi päästä rakentavaan keskusteluun, mikä edellyttää kaikenlaisten kuplien rikkomista ja mahdollisimman suurta avoimuutta.   Myös menneisyyttä on tutkittava avoimesti, monipuolisesti ja toisia kunnioittaen, missä itsenäisyyden juhlavuoden ja sisällissodan muistovuoden aikana onkin onnistuttu varsin hyvin.

Toisaalta demokratian itsepuolustus on sallittua, joten kaikenlaisiin ääriryhmiin ja varsinkin aseelliseen toimintaan on suhtauduttava erittäin vakavasti ja sellaista päättäväisesti torjuen. Kaikkialla ei ole koskaan ollutkaan demokratiaa, mutta viime vuosina se on alkanut horjua myös monissa jo vakiintuneeksi luulluissa maissa eri puolilla maailmaa – ja jopa joissakin Euroopan unionin maissa.  Suomen maantieteellinen erityishaaste on lisäksi vieressämme oleva Venäjä, jossa demokratia ei ole koskaan toteutunut ja jonka keskeinen idea on aina ollut laajentuminen. Venäjän suhteen suomalaisten kannattaa olla aina hieman varuillaan ja miettiä jatkuvasti sen kehityksen eri skenaarioita.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini